Kun muut koneliikkeet lähinnä vetäytyvät Joensuun seudulta, niin AGCO Suomi investoi toimialaan ja alueeseen. Uudet tilat löytyvät Papinkankaan teollisuusalueelta kaupungin eteläpuolelta. Suurin muutos on huollossa, jossa pystytään nyt huoltamaan selvästi enemmän traktoreita kuin ennen.
AGCO Suomen uudessa Joensuun pisteessä on suuret ovet huoltohalliin, johon mahtuu nyt helposti kuusi traktoria työn alle, kun vanhaan mahtui neljä. Huoltohallin pinta-ala on kasvanut 220 neliöstä 380 neliöön ja lisäksi nyt on käytössä myös pesuhalli, joka on myös traktorimyynnin käytössä. Uudessa hallissa on viiden tonnin siltanosturi ja riittävästi nostokorkeutta isoimmillekin traktoreille sekä lattialämmitys, putkia pitkin tulevat voiteluöljyt ja paljon parempi ilmanvaihto. Työturvallisuuskin
paranee, kun ei tarvitse työskennellä esimerkiksi aivan seinää vasten nojaavien renkaiden vieressä.
– Jono lyhenee ja tavaroiden siirtely vähenee, kun voimme huoltaa useampia traktoreita ja puimureita yhtä aikaa. Keskitymme Valtroihin, Fendteihin ja Sampoihin, meillä ei ole muita merkki edustuksia, vaikka niitä meille usein tarjotaan, kertoo Antti Rautiainen, joka on Traktorihuolto I. Kemppi Oy:n Joensuun pisteen työnjohtaja. Kemppi on huolehtinut Joensuun huolloista jo noin 15 vuoden ajan. Yhtiön pääpaikka on Lappeenrannassa, mutta sillä on lisäksi pisteet myös Mikkelissä, Savonlinnassa ja Ravijoella. Yhteensä työntekijöitä on 30.
Joensuussa on Rautiaisen lisäksi kuusi huoltoasentajaa. Vaki tuisia ovat Sami Tiainen, Jere Haaranen, Jesse Riikonen, Heikki Tukiainen, Tomi Lehikoinen ja Eino Räsänen, lisäksi usein on töissä harjoittelija. Huoltoautoja on käytössä yksi, joka on liikkeessä useampana päivänä viikossa.
T-sarja noussut suosituimmaksi
Vielä muutama vuosikymmen sitten kuusisylinterinen traktori oli Pohjois-Karjalassa harvinaisuus. Nykyisin T-sarja on jo ohittanut suosiossa N-sarjalaisen eivätkä yli 300-hevosvoimaiset Fendtit
ja Valtratkaan ole aivan harvinaisia.
– Täällä on monipuolista maataloutta. Maitoa, naudanlihaa, emolehmiä, viljanviljelyä, kananmunien tuotantoa, porsaita ja harva tietää, että esimerkiksi Kesälahti on suunnilleen yhtä iso mansikkapitäjä kuin Suonenjoki, kertoo traktorimyyjä Jukka Lemmetyinen.
Lemmetyisen alue on suuri, noin sata kilometriä joka suuntaan. Kilpailevien merkkien traktorimyymälät ovat suurimmaksi osaksi poistuneet Joensuusta. AGCO Suomi ja Lemmetyinen kuitenkin uskovat maatalouteen ja Pohjois-Karjalaan, mistä kertoo investointi uuteen myyntipisteeseen.
– Tiistaisin ja torstaisin olen maakunnassa katsomassa käytettyjä koneita ja tekemässä käytönopastuksia. Käytönopastusten rooli onkin kasvanut, kun traktoreihin on tullut automaattiohjausta
ja muuta uutta tekniikkaa. Olen koettanut itse opetella ne, että voin auttaa asiakkaita, kertoo Lemmetyinen.
Lemmetyinen asuu Ylämyllyllä ja viljelee nykyisin sivutoimisesti kotitilaansa Polvijärvellä, joten maatalous ja traktorityöt ovat kyllä tuttuja.
– Urakoinnin osuus on myöskin kasvanut. Täällä käytetään paljon traktoreita tienhoidossa sekä jonkin verran metsätöissä ja edelleen myös turvesoilla. Ennen urakoitiin maatalouden ohessa, mutta nykyisin urakointikoneet eivät yleensä käy lainkaan pellolla. Metsistä ja pellonreunoilta raivataan energiapuuta. Turve sen sijaan menee usein kuivikkeeksi karjatiloille tai Ilomantsin aktiivihiilitehtaalle.
Venäjän gps-häirintä vaikutti rajaseudun kunnissa traktoreiden automaattiohjauksiin Ukrainan sodan alkaessa. Sittemmin tilanne on helpottunut eikä häirintä vaikuta, jos käytössä on myös RTK-korjaussignaali.
Isompi valikoima kärryjä ja työlaitteita
Uuden pisteen piha-alue on selvästi suurempi kuin vanhan. Siksi tarjolla on aikaisempaa selvästi isompi valikoima esimerkiksi peräkärryjä, klapikoneita, linkoja, lanoja ja muita isompia työlaitteita. Varaosille on nykyisin erillinen ja isompi varasto eikä saapuvia kuormia tarvitse enää purkaa myymälässä. Sisällä myymälässäkin tilaa on hieman enemmän ja valikoimaa enemmän.
– Uudessa rakennuksessa Rullakkotiellä on 1300 neliötä, kun vanhassa Lylynkoskentiellä oli 850 neliötä. Tämä näkyy hyvin kuutostielle, on kasvava teollisuusalue ja tähän on helppo tulla autolla, kertoo varaosamyynnistä vastaava Pekka Jolkkonen.
Vanha piste sijaitsi Käpykankaan alueella kaupungin pohjoispuolella ja nykyinen Papinkankaalla kaupungin eteläpuolella. Kun Pielisjoki halkaisee kaupungin, niin kulku traktorilla kaupungin pohjoispuolelta on nyt hieman hankalampaa, mutta vastaavasti eteläpuolelta se on helpompaa kuin ennen. Nykyiset tilat ovat noin kuusi vuotta vanhat, kun edelliset olivat noin 20 vuotta vanhat.
Pohjois-Karjalassa on lisäksi yksityiset merkkihuollot Lieksassa ja Kiteellä.
Teksti ja kuvat Tommi Pitenius