Seinäjoella AGCO Suomen huollossa työskentelevä Arto Koskinen on kokenut ja koulutettu asentaja. Lisäksi hän viljelee nautatilaa, jonka ansiosta huoltoasiakkaiden asiat tuntuvat hyvin tutuilta. Osaamisensa ja asenteensa suhteen Koskinen on tyypillinen Valtra-, Fendt- ja Sampo -huoltomies.
– Olen ollut pienestä pitäen mukana maatilan töissä. Teininä työskentelin traktorilla pellolla ja 15-vuotiaana sain traktorikortin. Korjaaminen on kiinnostanut pienestä pitäen. Naapurissa oli New Hollandin huoltomies Sami Takala, niin hänen opissaan olin paljon, kertoo Koskinen.
Lapsuudessa Koskisen tilalla oli lehmiä, mutta nykyisin navetassa on vain lihakarjaa. Arto Koskinen on maatalousyhtymän osakas veljen, äidin ja isän lisäksi. Morsiamen kanssa on rakennettu oma talo kivenheiton päähän navetasta.
– Ala-asteella aloin jo miettiä tätä ammattia ja yläasteella asia oli selvä. Peruskoulun jälkeen opiskelin Seinäjoella hyötyajoneuvoasentajaksi ja armeijan kävin Niinisalossa kuljetuspuolella. Nyt työelämässä olen käynyt kaikki Valtran järjestämät huoltokoulutukset, joita on keskimäärin pari vuodessa.
Opintojen lopulla Koskinen oli työharjoittelussa Kauhajoella Kettumäen Valtra-huollossa. Armeijan jälkeen hän oli vuoden verran traktorikuskina paikallisella maanrakennusurakoitsija Vesa Niemellä, kunnes Nurmon Traktorihuollossa avautui kiinnostava paikka. Koskien ehti tulla töihin Nurmon Traktorihuolto -osakeyhtiöön, joka tosin muuttui hyvin nopeasti AGCO Suomen omaksi huoltopisteeksi.
– Heti koulusta ja ekasta työpäivästä lähtien tämä homma on kiinnostanut. Alussa Kettumäellä sai opastusta aina kun tarvitsi. Nykyisin tukea saa tarvittaessa kollegoilta, esimieheltä tai AGCO Suomen huoltoneuvojalta.
…ja illalla navettaan
Työpäivä alkaa kahdeksalta. Jos tehtävänä on iso huolto, niin siihen menee käytännössä koko päivä, varsinkin kun huoltojen yhteydessä usein korjataan jokin pikkuvika tai tehdään jotain lisäasennuksia. Jos edellisenä päivänä on jäänyt jokin isompi urakka kesken, niin yleensä sama asentaja jatkaa sitä aamulla. Toisinaan käydään huoltoautolla asiakkaiden luona. Uudet asentajat tekevät enemmän perushuoltoja, kun taas vaikeimmat vianetsinnät ovat kokeneempien heiniä.
– Huollan Valtroja ja Sampoja, mutta en niinkään Fendtejä. Lännen-traktorikaivureita huollan myös välillä. Puintikausi on aina kiireistä, mutta talvella voi pitää vähän lomiakin.
Töiden jälkeen päivä jatkuu navettahommissa. Viikonloppuisin ehtii maatilan töihin vaikka aamuin ja illoin.
– Harrastukset on jäänyt vähiin, kun hommaa riittää töissä ja kotitilalla. Ja kotonakin saa ruuvata, koska kyllä sielläkin koneet joskus hajoaa.
Koskinen on tyytyväinen valintaansa eikä ole koskaan harkinnut alan vaihtamista, paitsi ehkä jonain päivänä oman maatilan töihin.
– Voin suositella tätä alaa. Tämä on vaihtelevaa ja aina oppii uutta. Tekniikka kehittyy ja välillä pääsee huoltoautolla maakuntaan tiloille. Ehkä muutamana päivänä vuodessa joutuu korjaamaan traktoria ulkona, mutta yleensä tiloillakin on nykyisin joku lämmin paikka, jossa voi tehdä huollon. Työporukka on todella hyvä ja myös yhteistyö varaosien ja traktorimyynnin kanssa toimii hyvin.
Yksi pahekin sentään löytyy. Koskinen pitää pehmiksestä yli kaiken ja lounaalla läheissä buffetissa sitä tulee santsattuakin. Entisen maitotilallisen persous pehmikselle tunnetaan jo AGCO Suomen jälkimarkkinoinnissa laajemminkin ja lounaspaikka valitaan yleensä jälkiruoan mukaan.